keikkaapukkaa

Muutamaan viikkoon ei kuulu töitä, ei sitten mistään. Ja nyt kahtena päivänä peräkkäin kutsuja työhaastatteluihin. What is this? Noooo.. jos nappaa ni ompahan sitten oikein varaa valita minne menee!


Tahtoisin kirjottaa hulvattomia ryyppyreissutarinoitani mut en muista niitä...

rundii virastoo töitä

Nyt mä oon onnellinen! Tai ainakin ilonen siis!

Kauheet virastorundit vihdoin saatu pois päiväjärjestyksestä, kauheesta ahdistuksesta huolimatta. Olin matkalla kotiin ja näin bussin ikkunasta oranssissa kumipuvussa olevan miehen kiipeevän kaivosta ulos :---D Hymyilin koko loppumatkan. Ihan muistakin syistä tosin kun siitä kumipuvusta.
Kotona soi puhelin "Tuutko huomenna työhaastatteluun?" "JOOOOOoooo!"

Rahat on loppu, tää on neljäs päivä selvinpäin.

Kuitenkin jos saan töitä ni oon taas että *ITTU MITÄ PASKAAAAAA mut watevör mikää ei oo koskaa niinku pitäis. Elän hetkessä. :) Ja jos saan töitä, saan pitää sohvat ja muut!

Mun batteryl kävi hassusti.

Mies

:o

....ttuuuuu

Mulla on pieniä lippulappusia, papereita ja muutama vihko, joissa on kuvina ja tekstinä mun koko elämä about vuosilta 2006-2010. Nyt niitä ei oo missään ö_ö Kuolen henkisesti jos ne on väärissä käsissä! Ja istun varmaan kohta jossain kuulusteluhuoneessa :---D Shieeet.

Vessaharjaan.

Töistä ei kuulu. Huonekalut huutonetissä myynnissä. Virastokierros huomenna.

Suomi voitti lolollol, meni jo.

Taivas varjele mikä sieltä tulee.

Ei mul muuta.

*ori

Mul on ollu ihan käsittämätön kaipuu poriin tässä muutaman viikon. Oon nähny unia ja muistellu menneitä, ajan kultaamia muistoja. Mut sit äsken luin mun vanhoja tekstiviestejä ja tulikin ihan käsittämätön ahdistus.
Poistin ne.
Hassuu miten kaikki mitä sillon tapahtu voi tuntuu niin oudolta nyt. Ei kenenkään elämä oo sellasta.

umZiumzi

Yks aika olennainen asia jäi suorastaan ajattelematta. 3kk karenssi. No money, no honey.
Mut silti Ei huolet paina, ei rasitu polla.


Onkoha se tää kevät vai mikä se mahtaa ol... :)

Damn it feels good.

Maanantaina töissä oli mun pääni sisällä "joo-ei-joo-ei-joo"-tilanne. Se päätty joo:hon... Löin hanskat pöytään ja marssin johdolle kertomaan että nyt meikä ottaa loparit. Sovittiin kuitenkin et oon viel loppuviikon töissä, mut sit tuli toisiin ajatuksiin ja tässä sitä ollaan taas tyhjän pääl :---)

Henkisesti hyvä olo!
Mitähä nyt.

sunnuntaitaitai

Tahdon aiheuttaa yleistä pahennusta ja olla tyhmä nuori.

Ps. Olipa tylsä vappu