Pääsiäiset Maurilta ja Lennartilta ja tassuja Ursulalta

KEVÄT!

MAATA NÄKYVISSÄ! KUIVAA MAATA JALKOJEN ALLA! PERKELE!

Parin viikon päästä meen varmasti pyörällä töihin.

Ja Pipå pääsi heti testikäyttöön.

Hirveen kiva.

Moi.

KevätPipå

Mä oon suunnitellu itelleni siivouslistan. Pitää siivota kunnolla, kun tulee ensviikolla tärkeitä vieraita :D
Tänään oli listan ensimmäinen päivä. Tehtäviä suoritettu: 0
Enhän mä mitään ehtinyt, kun eka piti shoppailla ja sitten oli DIYHelsinki -blogiin tullu pipohaaste, jota oli heti pakko testata...

asssss h ketchum

Ostin motivaatiohousut. Pakko saada hyvä pylly, että kehtaa noita pöksyjä julkisella paikalla käyttää :) kunnon piukat leopardipöksyt. Ahh =)
Salille.

Kuvat ei liity.

Mun ensimmäinen inkkariletti (aka kalanruoto) testailu. Jee. Tästä tulee mun kesän vakkarikampaus (vähän siistimpänä :)

Ursulan tän aamuiset aurinkoköllöttelyt. Aaaaa aurinko <3 br="">Ursula on kyllä mun paras heräteostos ikinä. :)

Tämä

Oonko se vaan minä, joka aina ajautuu muistelemaan jotain tiettyä aikaa elämästä. Semmostaa aikaa, joka oli ihan hirveetä ja silti sun elämän tärkein.
Aina.

Vaikka mun elämä olis kuinka "normaalia" ja "hyvää", niin tää on se juttu josta mä en varmaan koskaan tuu pääsemään yli.

no nyt ois niinku SWAAAG

Sweet 16. Ei onneks itsekkään usko olevansa 23 vuotias.

Moi

Kyllä, tyhmyys saattaa tulla hiusväripurkin kylkiäisenä.

nimim. Vaalennan hiuksia ja pidän roskiksen poljinta pohjassa, niin kauan kuin pesen käsiä, jotta hanasta tulisi vettä.

Ja PS. Joooo varma kevään merkki, kun mun tekee mieli vaaleenpunaista hiuksiin!

Ja PPS...
Pitkään vaivannut masennus ja väsymys sai ehkä syynsä. Anemia, sanoi minun lääkäri. Hassua, koska kuvittelin jotenkin syöväni ihan monipuolisesti (mutta kuulemma pelkät ranskalaiset ja hampurilaiset ja muffinssit ei toimikkaan, hehe) Nyt syön rautaa ja oon tosi ilonen :D 

Tyttö itke vaan, vaikkei se mitään kyllä auta, muttei se haittaakkaan.

Kissakissakissaiituituiperkele.

Musta on tulossa jo hyvää vauhtia hullu kissanainen. Ursula sitä ja Ursula tätä ja voivoiii tuituitui.
Mutta on se kyllä vaan niin hienoa seurata, miten ihmisiin tottumaton metsässä asunut villikissa tottuu ympäristöönsä pikkuhiljaa. Siitä on nyt noin 1 ja puol kuukautta kun Ursula tuli tänne ja viime sunnuntaina se puski ekaa kertaa mun jalkaa ja tänään se kehräs :3

Kyllä Ullasta vielä hyvä kissa tulee.